Seikkailijat

Seikkailijan kasvatustavoitteet lyhyesti

Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Seikkailija omaksuu yhteistyön taidot ja pelisäännöt.
Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia.

Seikkailijaryhmä

Seikkailijan viiteryhmä on oma ryhmä, jossa käsitys lippukunnasta vahvistuu. Seikkailijaryhmä on joukkue, jossa on 10–15 seikkailijaa. Joukkue jakaantuu 2–3 pienryhmään eli vartioon. Joukkue kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi järjestetään retki tai muuta toimintaa kerran kuussa.

Seikkailijoiden johtajat ja aikuiset

Seikkailija pystyy jo toimimaan pienryhmässä, mutta tarvitsee helposti saataville aikuisen ohjausta. Seikkailijaikäisten kanssa on hyvä harjoitella johtamista: tarpojat tekevät johtamisaktiviteetteja heidän kanssaan. Seikkailijajoukkuetta johtaa sampo, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Hänen tukenaan on toinen sampo, joka voi olla vaeltaja tai tehtävää opetteleva aikuinen. Sampo suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä joukkueellensa. Lisäksi hän osallistuu joukkueen kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Sampo on vastuussa seikkailijoiden turvallisuudesta toiminnan aikana. Seikkailijat opettelevat vartiojärjestelmää tilanteissa, joissa joukkue jakaantuu vartioihin. Kukin seikkailija saa vuorollaan toimia oman vartionsa johtajana. Tehtävä vaihtuu 2–6 kuukauden välein.

Seikkailijaohjelma

Seikkailija- ja tarpojaohjelma kestävät yhteensä viisi vuotta. Lippukunta saa itse valita, kumman ohjelman se toteuttaa kolmevuotisena. Siirtymän seikkailijoista tarpojiin voi sijoittaa myös vuoden vaihteeseen, jolloin molemmat ohjelmat kestävät yhtä kauan, eli kaksi ja puoli vuotta. Seikkailijaohjelman aloittaa noin kuukauden pituinen Tervetuloa-vaihe, jonka aikana tutustutaan omaan seikkailijajoukkueeseen ja partioon. Tervetuloa-vaiheen jälkeen siirrytään toteuttamaan kaksivuotista perusohjelmaa. Kahden ensimmäisen vuoden ohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta, joita kutsutaan pääilmansuunniksi. Kuhunkin pääilmansuuntaan sisältyy:

n. 20 aktiviteettia
2 retkeä
osallistuminen seikkailijakisoihin tai muuhun kisatapahtumaan
1 taitomerkki

Seikkailijaohjelman aktiviteetit ovat pääosin lyhytkestoisempia kuin vanhan partio-ohjelman suoritukset. Taitomerkit ovat tutun näköisiä, mutta niiden sisältö on tarkistettu ikäryhmälle sopivaksi. Taitomerkeissä on runsaasti valinnanvaraa, niitä on noin 50 eri aiheista. Partiotaitokilpailut ovat osa jokaisen seikkailijan ohjelmaa. Jatkossa seikkailijoilla on myös oma sarja. Suosituksen mukaan piiri järjestää seikkailijakisat kahdesti vuodessa. Seikkailijoiden pt-kisaksi kelpaa myös lippukunnan tai alueen järjestämä pt-kisa tai tarpojien järjestämä iltakisa. Retkeilyn perustaidoille luodaan pohja seikkailijaikäkaudessa. Siksi seikkailijaikäkaudessa retkeillään runsaasti. Retket voivat olla sekä seikkailijajoukkueen omia että lippukunnan retkiä. Seikkailijaryhmän kevään päättää seikkailijapeli, joka on juonellinen maastoleikki. Maastopeli korvaa riihitykset.

Kolmannen seikkailijavuoden ohjelma koostuu väli-ilmansuunnista, jotka seikkailijaryhmä voi toteuttaa haluamassaan järjestyksessä. Väli-ilmansuuntia voi suorittaa 0-4 kpl ennen tarpojaikäkauteen siirtymistä. Väli-ilmansuuntien suorittamisen saa aloittaa vasta, kun koko perusohjelma on suoritettu. Kolmannen vuoden aikana voi väli-ilmansuuntien lisäksi suorittaa myös lisää seikkailijoita kiinnostavia taitomerkkejä. Väli-ilmansuunnat ovat talvileiri, palvelu, vaellus ja isojen kisat.

Seikkailija saa merkin tervetuloa-vaiheesta sekä jokaisesta pää- ja väli-ilmansuunnasta. Seikkailijaikäkauden päätösmerkki on kompassiruusu.